Joululomailua

Tiesittekö, että pohjoispohjalaisella murteella 'maitoa' on maitua ja 'iloa" ilua? Tämän opin teoriassa suomen kielen perusopintoihin kuuluvalla Alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu -kurssilla ja käytännössä, kun tutustuin poikaystäväni perheeseen ja sukuun. Siispä otsikkoni on pohjalaisittain monimerkityksinen! Mutta itku pitkästä ilustakin.

Mökillä oli komea auringonnousu, mitä seurasi tietenkin kaunis aurinkoinen päivä.

Joululomaa vietin Helsingissä, kotona ja mökillä Nilsiässä, Kuopiossa ja loppiaisesta lähtien Jyväskylässä. Lomaani mahtui muun muassa lähes kaksi tuotantokautta Greyn anatomiaa, kymmeniä suklaakonvehteja, perhepelailua, vesisateessa juoksemista, oikean talven saapumisen ja uuden vuoden tähtitaivaan ihastelua mökillä, parin saksalaisen viikon mittainen vierailu ja monta kupillista Glühweinia.

Joululahjaksi saamani Eläinpyramidi osoittautui varsin kiinnostavaksi ajanvietteeksi.

Erityisesti mieleen jäi hirvi, joka nähtiin metsässä mökin lähistöllä ihan lähietäisyydeltä, vain parinkymmenen metrin päästä – ja vieläpä näiden saksalaisten kanssa! Mikä tuuri! Kaiken kukkuraksi olin mukana kahdessakin muutossa. Ensin Juho muutti tavaransa Helsingistä Kuopioon ja viikon kuluttua Jyväskylästä Kuopioon. Minunkin pikkuruisesta yksiöstäni ja etenkin varastostamme lähti siis aimo lasti tavaraa pois.

Yksi poistunut objekti oli taulu, jonka tilalle oli kehiteltävä jotain. Loman viimeisen päiväni, tämän sunnuntain, olen käyttänyt hyvin sunnuntaimaisesti (sunnuntailenkkeillen, siivoillen, teeleipiä leipoen ja sisustaen). Leppoisen lötköilyn päätteeksi keksin ripustaa korujani seinääni sulostuttamaan. Tässä tulos:

Olen nukkunut varastoon niin paljon, että jo on kumma jos ei opinnot lähde vauhdilla käyntiin huomenna! Jotenkin talvikin tuntuu oikeammalta nyt, kun on kunnolla pakkasta. Tänään näkymä ikkunastani oli vihdoinkin oikeasti talvinen: